Pelikaani lensi turbiiniin

Koiras Black Lark - Mustakiuru yrittää pysytellä varjossa

12.6.2015

Herätys kylmään aamuun, lämpö arviolta 12-13 astetta. Onneksi tätä ei kestä puolta tuntia kauempaa, koska aurinko alkaa lämmittää heti kun tulee näkyviin. Tosin tuuli kävi suoraan järveltä ja tuntui jäätävältä. Seitsemältä oli jo shortsikelit ja kahdeksalta kuuma. Aamu alkoi suunnilleen siitä mihin illalla jäi. Rannassa Marsh Sandpiper – Lampivikloja ja Terek Sandpiper – Rantakurvi joka oli kivasti kuvattavissa. Toisin sanoen lensi kertaalleen ohitse ja olin valmistautunut siihen, kerrankin Canon pystyi seuraamaan kohdetta kun taustalla on vettä. Voi kun se olisikin aina näin helppoa. Järveltä lähti lentoon kolme Great White Pelican – Pelikaani, vihdoin näin tämänkin lajin joka on pitänyt olla vaikka kuinka monessa maassa. En vain ole jaksanut mennä varmoille mestoille hoitamaan lajia. Muuten aamukävely oli perusmeininkiä, kunnes käännyimme takaisin päin ja Markku huomasi muutaman Antiloopin lähellä rantaa.

Terek Sandpiper - Rantakurvin aamulento 

Gull-billed Tern - Hietatiiroja näkyi tasaisen harvakseltaan

Aamu paras, Saiga Antelope (Saiga tatarica) – Saiga Antilooppi. Harmikseni kahden naaraan ja yhden nuoren lisäksi laumassa ei ollut yhtään urosta. Sillä olisi ollut varsin uniikki kuono, onhan se naaraillakin, mutta ei läheskään niin iso. Se on arolla kätevä lisävempain pölyä vastaan. Laji on Critically Endangered listalla, tämän hetkinen kanta lienee 100.000 yksilöä. Suurin osa kannasta on ainoastaan Kazakhstanissa, ainoastaan pieni populaatio on Venäjän ja Mongolian puolella. Tänä keväänä kanta kärsi käsittämättömän menetyksen. Popolaation suurimmasta ”laumasta” Betpak-dala, keski- Kazakhstanissa kuoli vähintään 50% eli 120.000 yksilöä muutamassa viikossa, ilmeisesti bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen. Tämä on oletettavasti seuraus ilmaston (talven) lämpenemisestä alueella. Tämä laji olikin retken ainoa nisäkäs targetti, hienoa että se hoitui näin yllätyksellisesti.

Aamun paras havainto oli kovasti toivottu Saiga Antelope - Saiga Antilooppi

Taas alkoi siirtymä taipale, nyt päätettiin että siitä tulee lyhyt. Menimme aluksi hieman kosteamman alueen läpi, jossa oli myös reilusti puskia, N 49.11.404 E050.36.138. Luonnollisesti siellä oli peruslajistoa, Red-headed Bunting – Ruskopääsirkkuja ja Sykes´s Warbler – Aavikkokultarintoja. Mutta auton vieressä lauloi myös Siberian Chiftchaft – Tristis Tiltaltti. Ääni oli aivan identtinen siihen minkä näin reilu viikko sitten Mäkiluodossa, niin laulu kuin kutsuäänikin. Lisäksi lintu vielä näytti samalta sekä käyttäytyi samalla tavalla. Jatkettuamme matkaa päädyimme tarkoituksellisesti pienelle suolajärvelle, N 49.09.992 E050.30.690, joka oli täynnä kahlaajia ja lokkeja. Luonnollisesti uusia retkilajeja ropisi, ja lähes kaikki peruskahlaajat olivat edustettuina. Linnut olivat lisäksi komeita vanhoja lintuja. Runsain kahlaaja oli järvellä Red-necked Phalarope – Vesipääsky. Suoritimme järven etelä reunan parhaalla mahdollisella komppaustavalla. Ajoimme maastoautolla veden lähellä, joten linnutkaan eivät juuri pelänneet ja saimme katsella niitä autosta. Aavistuksen ne olivat kuitenkin liian kaukana kuvaussessioista. Ehkä hyvä niin retken kannalta, ettei yksi vie kaikkea huomiota. Valitettavasti olen ollut tällaisellakin retkellä mukana jossa narsisti orni vei kaiken itselleen. Jokusen kuvan nappasin muutamasta mielenkiintoisesta yksilöstä. Toisen lajista ei oikein tullut varmuutta, ehkä ”iso” pikkusirri kuitenkin. Retken ainoat Ruddy Turnstone – Karikukot ja Grey Plover – Tundrakurmitsa nähtiin myös täällä. Paikka voisi olla melkoisen mielenkiintoinen kahlaaja-aikaan. Mikäli täällä on vettä edes vähän silloin.

Suola-altailla lepäili kaikenlaisia sirrejä

Myös komean punertavia pieniä sirrejä

Oikaisimme länsi osasta uudelleen arolle ja päädyimme seuraavalle järvelle. Lintuja tuntui olevan täälläkin paljon. Järven keskellä hillui 13 Dalmatian Pelican – Kiharapelikaania, toinenkin Pelikaani pinnoihin tänään, helppoa. Oli pakko saada pinnaoluet ja jäätelö. Kylä nimittäin oli toisella puolella järveä, joten seuraavaksi kauppa, N 49.10.370 E050.26.868. Nyt kauppakin jo muistutti kauppaa ja tarvikkeita oli monipuolisemmin. Kyläkin oli jo suurempi, saattoi olla jo sata taloa yhteensä.

Värikäs kauppa erottui muuten harmaasta kylästä hyvin

Valokoima oli tässä kaupassa selvästi parhaasta päästä

Jatkoimme retkeä iltapäivän kovissa valoissa seuraavalle isolle järvelle, siellä ei tiettävästi kukaan länsimaalainen ole käynyt retkellä. Osittain saattoi selvitä miksei. Lähes koko järvi oli ruovikkoa, kilometri kaupalla molempiin suuntiin. Järvi on vähintään kolme kilometriä pitkä ja leveyssuunnassakin toista kilometriä. Kiipesin auton katolle hetkeksi staijaamaan, avovettä oli todella niukasti. Ruokokin oli noin neljä metristä, joten aika turhaa siellä norkoilimme. Lyhyessä ajassa ehdin kuitenkin nähdä koiras Little Bittern – Pikkuhaikaran, N 49.13.382 E050.22.807. Täällä on todennäköisesti kaikki ruovikkolajit erittäin runsaana. Pitäisi olla vene.

Auton katolta pystyi hahmottamaan ruovikon suuruuden

Perusaroa järvialueella

Järvi jäi taakse kun huomasimme että olisi aika katsella leiripaikkaa, ilta alkoi taas lähestyä. Päätimme mennä edellisen lintujärven rantaan, siellä olisi niittyä, pusikkoa, aroa sekä vettä. Varsin monipuolinen paikka siis illaksi sekä aamuretkelle, N 49.11.329 E050.28.671.

Saimme leirin pystyyn ennätysajassa ja oli pakko lähteä kävelemään ruovikon reuna-alueelle. Miltei ensimmäinen lintu olikin Caspian Stonechat (ssp hemprichii) - Kaspiantasku, pariskunta piti reviiriään lähistöllä. Alueella lauloi myös kaksi Bluethroat – Sinirintaa, en ollut odottanut tätä lajia ollenkaan näkeväni täällä. Lintu onkin alalajia pallidogularis. Ruovikossa oli vilkasta, siitä pitivät huolen kymmenet Bearded Reedling – Viiksitimalit, Great Reed Warbler – Rastaskerttuset, Savi´s Warbler – Ruokosirkkalinnut sekä Reed Warbler – Rytikerttuset, jotka olivat fuscus alalajia. Järvellä lentelivät Chlidonias Tiirat; Whiskered, Black and White-winged Tern – Valkoposki-, Musta- ja Valkosiipitiirat. Crested Grebe – Silkkiuikku oli vallannut vesistöt, mutta oli joukossa niin Red-necked Grebe - Härkälintuja kuin Black-necked Grebe - Mustakaulauikkuja. Haikaroita näkyi myös poikkeuksellisen hienosti. Purple Heron – Ruskohaikaroita näkyi kivasti ja Eurasian Bittern – Kaulushaikaroita oli lennossa vähintään kolme lintua. Laridistien mieliksi on pakko mainita nyt tässä vaiheessa että Caspian Gull – Aroharmaalokki on kovin yleinen. Päivän saldoksi merkittiin tavanomainen 100, upean pukuista vanhaa lintua. Hämärissä iltahuudon ohessa laskin vielä nukkumaan menevät Yellow Wagtail – Keltavästäräkit, yhteensä noin 500. Pimeässä innostuin hieman äänittelemään Bluethroat – Sinirintoja, koska oli tyyntä ja melko hiljaista. Tosin kuorsaaminen kuuluu yllättävän kauas :)

IHQ Caspian Gull - Kake

Ferrugineous Duck - Ruskosotkia pääsi näkemään täällä mukavasti

Leiripaikan mielenkiintoisin, Caspian Stonechat - Kaspiantasku (hemprichii)

Marsh Harrier - Ruskosuohaukka on todella yleinen

Best of the Day – total 103 species:

Ruddy Shelduck – Ruostesorsa, 50
Red-crested Pochard – Punapäänarsku, 150
Ferruginous Duck – Ruskosotka, 15
Goldeneye – Telkkä, 1
Black-necked Grebe – Mustakaulauikku, 5
White Pelican – Pelikaani, 3
Dalmatian Pelican – Kiharapelikaani, 15
Marsh Harrier – Ruskosuohaukka, 60
Long-legged Buzzard – Arohiirihaukka, 3
Demoiselle Crane – Neitokurki, 7
Oystercatcher – Meriharakka, 6 (longipes)
Ruddy Turnstone – Karikukko, 3
Black-winged Pratincole – Aropääskykahlaaja, 30
Pallas´s Gull – Mustapäälokki, 2
White-winged Lark – Valkosiipikiuru, 20
Black Lark – Mustakiuru, 120
Bluethroat – Sinirinta, 4 (pallidogularis)
Caspian Stonechat – Kaspiantasku, 2 (hemprichii)
Sykes´s Warbler – Aavikkokultarinta, 2
Reed Warbler – Rytikerttunen, 4 (fuscus)
Reed Bunting – Pajusirkku, 6 (pyrrhuloides)
Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku, 10